Lukiolaisten ideointia

Torstai 23. helmikuuta 2012

Ensimmäinen workshop Lahden Tiirismaan lukio

Ensimmäinen osallistavan kaupunkisuunnittelun kohderyhmä olivat lukioikäiset nuoret. Menin vanhaan opinahjooni Tiirismaan lukioon uteliain ja nostalgisin mielin. Hämmästyn, kuinka yllättävän maltillisesti asiat olivat muuttuneet kymmenen vuoden aikana.

Esittelin lukiolaiselle Lahden radanvarren ideakilpailua ja kaupunkirakenteen kehitystä ylipäätään. Kerroin alkuun nuorille monitahoisesta kaupunkisuunnitteluprosessista. Esimerkkien avulla on hyvä havainnollistaa millaista vaikuttavuutta ja edistystä kaupunkirakenteen kehityksellä voidaan saada aikaan. 

Esimerkkinä kaupunkirakenteen muutoksesta Lahden Ankkurin alueen tilanne 1990-luvulla sekä 2000-luvulla. Etenkin lahtelaisille on tuttua millaiseksi alueen yleisilme on kehittynyt vielä tällä vuosikymmenellä

Radanvarren hankkeen tiimoilta on tärkeää kertoa kuulijoille miksi juuri he ovat meidän kiinnostuksemme keskiössä. Lukioikäiset nuoret ovat kaupungin kehitystä ajatellen erityisen arvokas väestöryhmä. Yhteissuunnittelun haasteena on nähdä elämisen tarpeet kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden päähän. Siinä eritoten nuorilla on sijansa. He ovat kaupungin tulevia aktiivikäyttäjiä. Radanvarren hankkeessa pilotoidaan ensi kertaa tässä mittakaavassa kansalaisten osallistamista kaupunkirakenteen kehitystyössä.

Osallistavan suunnittelun tavoitteena on löytää arvokkaita oivalluksia ja niitä tekijöitä jotka luovat ihmisille arvoa tulevaisuudesa. Osallistamalla kansalaisia voidaan toteuttaa rakennuslaissa määritelty kansalaisten oikeus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Vuorovaikutteisen suunnittelun avulla kansalaiset voivat sitoutua kehityshankkeisiin ja yhteisymmärrys sidosryhmien välillä kasvaa.

Suunnittelijoiden asiantuntemus ei ole täydellistä. Kansalaiset ovat parhaita asiantuntijoita oman elämänsä ja elinympäristöön liittyvistä tarpeista ja tekijöistä. Osallistava kaupunkisuunnittelu toteutuu vain monialaisissa suunnittelutiimeissä vuorovaikutteisesti kohtaamalla kaupunkilaisia.

Miksi olen juuri kiinnostunut nuorista?

Suuntasimme katseen tulevaan ja pohdimme millaista nuorten elämä olisi vuonna 2025. Lähdimme työstämään ideointia ihmiskeskeisestä lähtökohdasta. Millaisia persoonia he mahtavat olla kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä? Kuinka he haluaisivat asua? Kuinka he liikkuisivat? Mitkä olisivat sellaisia seikkoja, joilla heitä voisi houkutella asettumaan Lahteen? Millaisia elämäntapoja tai tarpeensa heillä silloin mahtaa olla. Nuorten tehtävänä oli pohtia tulevaisuuden kaupunkiympäristön tarpeita omien arjentarpeiden lähtökohdista.

Opiskelijaryhmät kokosivat suurille paperille ajatuksiaan, joissa käsiteltiin kaupungin ja Radanvarren alueen: epäkohtia, hyviä seikkoja, ympäristöön, asumiseen ja kulkemiseen liittyviä unelmia.

Päällimmäisenä ryhmäkeskusteluissa nousi esiin kaupunkikuvan kauneus tai rumuus, kaupungin identiteetti, ympäristön hyvinvointi ja erilaisien urheilumahdollisuudet tai niiden puute. 

Julkiseen kaupunkitilaan kaivattiin sosiaalista kanssakäymistä mahdollistavaa ympäristöä. Melko voimakkaana ryhmäkeskusteluissa nousi esiin kommentit, joissa Lahden kaupunkikuvaa pidettiin tylsänä ja harmaana. Eräs poika toi esiin häpeän tunteet, joita hän kokee lahtelaisuutta kohtaan. "Kun kaupunkiin tulee junalla, ei voi kovin ylpeänä kertoa asuvansa täällä." Kokemus herätti kahdensuuntaisia ajatuksia. Toisaalta monet tunnistivat häpeän tunteen, mutta samalla paljosta oltiin myös ylpeitä. " Lahtelaiset voivat itse lytätä kaupunkia ja sen mainetta, mutta annas olla jos joku ulkopaikkakuntalainen sen tekee! "

Iso osa lukio-opiskelijoista ajatteli muuttavansa toiselle paikkakunnalle, ainakin opiskeluidensa ajaksi. Lukiolaisten keskusteluissa nousi esiin toive paikallisesta yliopistosta. Hyvien opiskelumahdollisuuksien myötä kaupunkiin olisi huomattavasti houkuttelevampi. Sanavalmiiden nuorten silmissä Lahdessa ei juurikaan nähty potentiaalia opiskelukaupunkina, koska täältä puuttuu yliopisto ja sen mukana tuomat kehitysmahdollisuudet ja kaupunkikuvan ” kultivoitunut vilinä”. Lahteen kaivataan yliopiston tuomaa vireätä opiskelijakulttuuria, tapahtumia ja avointa ilmapiiriä.

Nuorten näkemys onnellisuuden toteutumisesta on sidoksissa arkipäivän tapahtumien onnistumiseen. Kiinnostava ja kaunis, opiskelua, harrastustoimintaa ja eri elämäntapoja salliva ympäristö oli kiteytettynä lukiolaisten unelma. Nuoret kaipaavat elävää, värikästä ja historiaa kunnioittavaa kantakaupunkia. Keskusaluetta, joka mahdollistaa luontevan sosiaalisen yhdessäolon, mahdollisuuden tuottaa  uusia innostavia ideoita julkisen tilan käyttämiseen.

Esimerkkeinä olivat kaupunkiviljelmät, pakour harrastuksen mahdollistava kaupunkirakenne, skeittipuisto kahviloineen, joka kokoaisi kaupungin nuorisoa yhteen. Sujuvia kevyeen liikenteenväyliä ja ilmaisia pyörälainaamoita. Rata-alueella kulkeva minimetro ja tiheässä oleva seisakepysäkit. Yli-Marolan kotieläinpiha nähtiin yhdeksi arvokkaimmaksi kohteeksi alueella. Miksi ei eläimiä voisi olla laajemminkin kaupunkialueella, pohtivat nuoret tulevat veronmaksajat.

Nämä ajatukset ovat hyvä keskustelun avaus tulevaisuuden kaupunkiympäristöä kehitettäessä.  Nämä nuoret ovat toivottavasti myös  tulevaisuuden lahtelaisia  ja heillä on selvästi intoa ja ajatuksia kaupunkikuvan kehitykseen. Meillä Lahden kaupungissa on siis  rutkasti kehityspotentiaalia!

Seuraavassa muutamia lukiolaisten unelmia:
Kommentit ovat tulleet Tiirismaan lukion  24 opiskelijalta. Iältään 16-18-vuotiaita tyttöjä ja poikia.

•           Yliopisto kaupunki, jossa suuren kaupungin keskusta-alueen meininki, kuten KAMPPI!
•            Paremmat kevyenliikenteen väylät  ja opastukset saisi kaupunkilaiset kulkemaan kävellen ja pyörillä.
•            Pyöräparkit bussipysäkeille, kauppakeskuksiin, parkkihalleihin, asemille -kaikkialle!
•            Kaupungin ulkonäköön panostettaisi kokonaisvaltaisesti, ei enää harmaata betonia ja ahtaita lähiöitä.
•            Säilytetään vanhoja rakennuksia ja pidetään rakennuksista huolta.
•           Puistokulttuurin mahdollistaminen keskusta-alueella, tilaa missä voisi hengailla.
•          Vanhantyylinen ja kaunis kaupunkialue, jossa olisi mukava ja sallittua viettää aikaa.
•           Rakentaessa mietittään myös ekologisuutta. Paljon puistoja. esim. lumilautailu- ja skeittipuisto.
•           Yhtenäinen urheilukeskus, enemmän urheilumahdollisuuksia keskustassa. Radanvarsi olisi hyvä ympäristö sijoittaa uimahalli, sisäpelihalli, skeitti-/pyörähalli, tennishalli, agilityhalli + lähellä hyvät ulkoilumaastot.
•            Nuorille tilaa ja tekemistä. Skeittihallin seinille luvallinen graffititaiteen seinä.
•            Laillinen graffitiseinä ja katutaidetta!
•            Rakennuksissa voisi käyttää lasia, puuta ja eri värejä, jotain… ei enää harmaata betonia!
•           Kävelykatuja, pieniä kahviloita. Voisiko taloja maalata itse?
•            Piristäviä yksityiskohtia rakennuksiin.
•            Lahdesta kiva mesta, kivoja ihmisiä :)
•            Paikkoja ihmisille missä voisi vain hengailla. Nuoret häädetään aina vain pois...
•            Hyvän näköinen kokonaisuus, jotta Lahdesta voisi joskus olla ylpeä!
•            Suihkulähde, värejä… jotain mistä tulisi iloiseksi. Valoja!
•            Pilvenpiirtäjät. Sinne tulee ravintoloita, hotelleja ja asumispaikkoja.
•            Huvila ja pihalla Lamborghini, tilillä 1 000 000 000 000€
•            Paremmat kävely- ja pyörätiet. Ehkä katetut reitit?
•            Kauniita istutuksia, joista on iloa myös talvella.
•            Kauppoja, leffateattereita, ilmainen pyörälaina, metro/ratikka
•            Hyvä ilma ja kaupunkikasvimaita
•           Istutetaan kaupunkikeskuspuisto, joka olisi pelkkää metsää
•           Rakennuksista pidettäisi huolta. Kujia ja reittejä jossa voisi kävellä ja katella. Pikku toreilla erilaisia tapahtumia.